Arvioiden mukaan noin puolet Suomen juomavesikaivoista ovat kunnostuksen tarpeessa.
Yksi asiakkaidemme yleisistä tarpeista on kaivoveden puhdistus takaisin raikkaaksi ja puhtaaksi. Kaivoveden puhdistus ja desinfiointi ei kuitenkaan läheskään aina paranna tilannetta kuin vain väliaikaisesti. Jatkuva kaivon puhdistus, kunnostus ja desinfiointi ei ole myöskään ilmaista. Hinta toimenpiteille saattaa kivuta jo muutamassa vuodessa yli käänteisosmoosilaitteen, joka olisi ratkaissut ongelman kerralla. Kaivovesi, kuten muutkin raakaveden lähteet sisältävät kuitenkin omat haasteensa, jotka on syytä ottaa huomioon ennen vedenpuhdistuslaitteiston hankintaa. Tässä siis kolme yleisintä kipukohtaa kaivoveden puhdistuksessa, joita olemme asiakkaidemme kanssa kohdanneet noin kymmenen vuoden kokemuksemme aikana.
1. Veden tarpeen aliarviointi ja kaivon heikko vedentuotto
Kaivon vedentuotto on yksi yleisistä haasteista. Tuotto saattaa tuntua riittävältä silloin, kun vettä voi käyttää vain ja ainoastaan talousvetenä tai sitä ei käytetä ollenkaan. Tuoton riittävyyttä verrataan usein mökeillä kantoveden määrään huomioimatta sitä, että veden käyttö lisääntyy dramaattisesti sen jälkeen, kun sitä on saatavilla ”rajattomasti”.
NERO laitteistot, kuten muutkin käänteisosmoosilaitteistot tuottavat puhdistuksen aikana sivuvettä, jota myös usein huuhteluvedeksi harhaanjohtavasti kutsutaan. Sivuvesi tai rejekti on prosessin hylkyvettä, jossa epäpuhtaudet tiivistyvät. NERO mallisto maksimoi saannon raakaveden mukaan ja saanto (eng. recovery rate) laitteilla on n. 50% suolaisella vedellä ja jopa 90% vähäsuolaisilla ja suolattomilla. NERO mallistot siis tarvitsevat raakavettä alkaen noin kaksi litraa per puhdas vesilitra. Muut markkinoilla olevat laitteet tarvitsevat raakavettä jopa 10 litraa per puhdas vesilitra. Tämä seikka on tärkeää ottaa huomioon arvioidessa kaivon tuoton riittävyyttä sen lisäksi, että kaikki käsiteltävä raakavesi tukkii esisuodattimia ja kalvoja kasvattaen ylläpidon kuluja ja vaivaa.
Raakaveden kulutus NERO tuotteilla
Suolavedet
2000 litraa raakavettä = 1000 litraa puhdasta
Suolattomat ja vähäsuolaiset
2000 litraa raakavettä = 1800 litraa puhdasta
Raakaveden kulutus kilpailevilla tuotteilla
Suolavedet
2000 litraa raakavettä = 200 litraa puhdasta
Suolattomat ja vähäsuolaiset
2000 litraa raakavettä = 500 litraa puhdasta
”Kaivossa on vähän vettä, mitä voin tehdä?”
Kun kaivosta loppuu vesi, on tilanne haastava. Voit vaihtaa mahdollisuuksien mukaan laitteen raakaveden myös luonnonvesiin, kuten järvi- tai meriveteen, mutta jos se ei ole mahdollista, sinulla on muutamia vaihtoehtoja.
- Voit asentaa raakavedelle puskurisäiliön, jota pumppu täyttää kellokytkimellä säännöllisesti. Pumpun toiminta tulee tällöin katkaista kohokytkimellä säiliön ollessa täynnä
- Kaivon syventäminen tai uppopumpun siirtäminen syvemmälle kaivossa
- Raakaveden lähteen vaihtaminen. Vesi voidaan puhdistaa myös mistä tahansa vesistöstä, kuten järvestä tai merestä.
2. Kaivot ovat lähes poikkeuksetta moniongelmaisia
Kaivovedessä voi olla esimerkiksi rautaa, mangaania, arseenia, fluoria, humusta, suolaa tai bakteereita ja kasvustoa, joiden takia vesi täytyy puhdistaa ennen juomista tai käyttöä. Jos kaivovesi on ruskeaa tai keltaista, se myös sotkee paikkoja ja tarttuu jämäkästi pintoihin. Kaivovedessä on erittäin harvoin vain yksi ongelma. NERO mallisto on ainutlaatuinen ratkaisu vedenpuhdistuslaitteiden markkinassa, sillä laitteiden kustannustehokkuus vain paranee mitä useampia epäpuhtauksia vedessäsi on. NERO laitteet eivät siis tarvitse tukitekniikkaa esimerkiksi raudan ja mangaanin poistamiseen.
”Teetä kaivovedestäsi vesianalyysi ja vertaa sitä laitteen viitteellisiin maksimi raja-arvoihin puhdistettavalle vedelle."
Kaivovedestä on syytä teettää vesianalyysi, josta selviää puhdistettavan veden laatu. Kaivovesianalyysi suositellaan teetettäväksi kolmen vuoden välein ja jos veden laatu muuttuu tai perheeseen on syntymässä lapsi. Kirkas ja hyvänmakuinen vesikään ei ole puhtauden tae. Vesianalyysi on syytä myös tarjota luettavaksi laitteen valmistajalle, sillä osa veden laatuun vaikuttavista seikoista vaikuttaa puhdistuksen näkökulmasta toisiinsa.
3. Saaristo- ja rannikkokohteissa yleisin murheenkryyni on pelko suolasta
Saaristo- ja rannikkoalueilla kaivojen suurin ja yleisin ongelma on pelko suolasta. Kaivon poraaminen saaristoalueilla on aina riski, sillä oikean syvyyden löytäminen on hankalaa. Liian matala kaivo tarkoittaa huonoa vedentuottoa sekä rautaa, mangaania ja humusta, kun taas syvälle porattu kaivo tarkoittaa riskiä suolaisen meriveden pääsystä kaivoveteen. Loppujen lopuksi ainoa riskitön vaihtoehto on NERO-laite.
Jos poraat, niin poraa mieluummin liian syvälle kuin liian matalalle. Ylimääräiset porausmetrit eivät maksa juuri mitään kokonaiskustannuksiin nähden, mutta suola on huomattavasti helpompaa puhdistaa vedestä kuin rauta, mangaani ja humus.
Vedenpuhdistuslaitetta hankkiessa haluat varmastikin maksaa järjestelmän suorituskyvystä, etkä sitä tukevasta ylimitoitetusta säiliöstä, jolla pyritään peittämään heikko suorituskyky. Tässä sinulle tarkistuslista, jonka avulla pääset lähelle onnistunutta hankintaa. Siirrä hiiri tai sormi kohtien päälle, niin saat lisätietoa aiheista. Yleistä tietoa löydät myös usein kysytyistä kysymyksistä.
