PFAS-yhdisteiden poisto vedestä
PFAS-yhdisteiden haittavaikutusten vuoksi veteen liuenneiden PFAS-yhdisteiden käsittelystä on tullut ensiarvoisen tärkeää. PFAS-yhdisteitä voidaan poistaa vedestä erilaisin erottelu- ja tuhoamistekniikoin sekä sorptioon ja membraanierotukseen perustuvien teknologioiden avulla. Membraanierotukseen perustuvat käänteisosmoosi ja nanosuodatus on todettu hyviksi menetelmiksi PFAS-yhdisteiden poistoon vedestä. [1]
Pohdintaa
On epätodennäköistä, että PFAS-yhdisteitä olisi mahdollista poistaa pohjavesistä, joten ongelman ratkaisija tulee todennäköisimmin olemaan vesilaitokset. Ratkaisut vaativat ajan lisäksi myös huomattavia investointeja menetelmiin ja järjestelmiin. Kysymys onkin, mitä käy yksityisille kaivonomistajille, jonka pohjavedet ovat pilaantuneet PFAS-yhdisteistä. Uskomme, että rakennuskohtaiset käänteisosmoosilaitteet ovat tulevaisuudessa välttämättömyystuote monille kaivonomistajille.
Käänteisosmoosia kalvosuodatusmenetelmänä kuvataan tyypillisesti erittäin tehokkaaksi, mutta myös energiaa kuluttavaksi ja hintavaksi menetelmäksi PFAS-yhdisteiden suodattamiseen. Vesilaitosten kohdalla tämä pitääkin paikkansa. Sen sijaan käyttöpiste- tai rakennuskohtaisena puhdistusmenetelmänä käänteisosmoosi on todennäköisesti yksi parhaimmista ratkaisuista silloin, kun tarve kohdistuu oman kaivoveden puhdistamiseen.
On syytä huomioida, että Finnvodan käänteisosmoositekniikka soveltuu patentoidun tekniikkansa ansiosta ainoana puhdistusjärjestelmänä PFAS-yhdisteiden lisäksi samanaikaisesti myös käytännössä kaikkien muiden liuenneiden ja liukenemattomien aineiden poistoon sellaisenaan, ilman tukitekniikkaa. Tämä tekee siitä täydellisen ratkaisun myös moniongelmaisille kaivoille, joissa PFAS-yhdisteet eivät ole ainoa poistettava asia.
Tulevaisuudessa tuhannet massasuodattimien varassa olevat yksityistaloudet voivatkin löytää analyysin myötä tarpeen PFAS-yhdisteiden poistamiselle, jolloin järkevintä on korvata koko olemassa oleva järjestelmä yhdellä kompaktilla laitteella.
Lisää luettavaa:
Tutkijat löysivät keinon puhdistaa luonnosta ikuisina pidettyjä haitallisia kemikaaleja – Tukes: ei ratkaise ongelmaa, mutta voi minimoida tuhoja | Yle
Perfluoroalkyylikemikaalit (PFAS-aineet) – ECHA (europa.eu)
Käytetyt lähteet:
[1] Amen, R., Ibrahim, A., Shafqat, W. & Hassan, E. B. A Critical Review on PFAS Removal from Water: Removal Mechanism and Future Challenges. Sustainability. 2023, 15, 16173. Saatavissa: https://doi.org/10.3390/su152316173
[2] Perkola, N., Mehtonen, J., Junttila, V., Reinikainen, J., Ahkola, H., Seppälä, T., Fjäder, P. & Juvonen, J. PFAS-yhdisteet ympäristössä – tietopaketti. Suomen Ympäristökeskus. 2023. 33 s.
[3] Buck, R. C., Franklin, J., Berger, U., Conder, J. M., Cousins, I. T., de Voogt, P., Jensen, A. A., Kannan, K., Mabury S. A. & van Leeuwen. S. PJ. 2011. Perfluoroalkyl and Polyfluoroalkyl Substances in the Environment: Terminology, Classification, and Origins. Integrated Environmental Assessment and Management. 2011, vol. 7:4. S. 513-541. Saatavissa: https://doi.org/10.1002/ieam.258
[4] ECHA (2023), ANNEX XV Restriction report. Proposal for a restriction Per- and polyfluoroalkyl substances (PFASs)
[5] OECD (2021), Reconciling Terminology of the Universe of Per- and Polyfluoroalkyl Substances: Recommendations and Practical Guidance, OECD Series on Risk Management, No. 61, OECD Publishing, Paris.
[6] European Environment Agency. 2019. Emerging chemical risks in Europe – ’PFAS.’ Copenhagen, Denmark. Saatavissa: https://www.eea.europa.eu/publications/emerging-chemical-risks-in-europe